Tuorlan alue

Tuorlan Majatalo sijaitsee ainutlaatuisessa ympäristössä osana Tuorlan kartanoa, jonka tiedetään olleen olemassa jo keskiajalla. Tuorlan alueella toimii myös Turun planetaario, joka on osa Turun  yliopiston observatoriota.  Nykyään Tuorlan Majatalo toimii Ammattiopisto Livian alueella.

Tuorlan maaseutuoppilaitoksen alue on listattu Museoviraston toimesta Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.

Sijainti Kuninkaantien varrella

Tuorlan kartano sijaitsee Piikkiönlahden pohjoisrannalla Suuren Rantatien eli Kuninkaantien varrella. Kartanon päärakennus on rakennettu maaston korkeimmalle kohdalle perimätiedon mukaan 1600-luvulla. Rakennuksen vanhinta kaksikerroksista osaa reunustavat yksikerroksiset siivet, jotka on rakennettu 1810-luvulla. Päärakennusta on uudistettu arkkitehti Erik Bryggmanin johdolla 1929.

Suuren Rantatien etelälaidalla sijaitsevan muurimaisen seinämän sisällä ovat talouspihan rakennukset, joiden yhtenäinen arkkitehtoninen asu on 1800-luvun alkupuolelta. Puistossa sijaitsee samoin 1800-luvun alkupuolella valmistunut viljamakasiini. Vanhan rakennusryhmän eteläpuolelle on rakennettu 1980-luvulla maaseutuoppilaitoksen uusi koulurakennus, asuntoloita ja talousrakennuksia.

Tuorlan historia

Tuorlan kartano tunnettiin keskiajalla nimellä Hulkkis-Tuorla. Se on todennäköisesti ollut piispan karjatila eli osa Kaarinan Kuusistossa sijainnutta katolista piispanlinnaa. Kustaa Vaasa heikensi 1500-luvulla  katolisen kirkon valta-asemaa, jolloin Tuorla siirtyi kirkon muun omaisuuden mukana kruunulle. 1600-luvulla Sabelfana-suvulle läänitetty tila palautettiin kruunun omistukseen isossa reduktiossa vuonna 1683, jonka jälkeen Tuorlasta tuli kruunun ratsutila. Vuonna 1693 sen osti turkulainen kauppias Arp. Tuorla oli Arpin  suvun hallinnassa vuoteen 1774, jolloin se siirtyi Bremerin kauppiassuvulle.

1800-luku oli Tuorlan kartanon loistokkainta aikaa: omistajasuvut olivat varakkaita, viljelyksiä laajennettiin ja kartanon maaomaisuus kasvoi. Tuorlan kartanon keskeisin rakennuskanta rakennettiin maaherratar Wendla von Willebrandin ajalla 1810-luvulla.

Tilalla alkoi toimia 1885 metsänhoitaja Alfred von Haartmanin perustama kaksivuotinen maanviljelyskoulu, jollaisia Suomeen oli perustettu jo 1840-1850-luvulla antamaan alkeisopetusta ja käytännön harjoitusta. Samaan aikaan tilalla toimi myös tyttöjen puutarhakoulu ja Suomen ensimmäiset karjakkokurssit. Koulun toiminta lakkasi 1908.

Vuodesta 1924 Tuorlan omisti kunnallisneuvos Akseli Haikio, joka oli perustamassa Turun suomalaista yliopistoa. Haikio lahjoitti kartanon 1944 Turun yliopistolle, joka perusti Tuorlaan uuden maatalouskoulun.

Tila siirtyi valtiolle 1974, jolloin Tuorlassa aloitti kolmas maanviljelyskoulu. Puutarhakoulun toiminta alkoi 1977.

Tuorlan maatalous- ja puutarhaoppilaitos ja Paimion metsäoppilaitos yhdistettiin 1993 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitokseksi, joka siirtyi Peimarin koulutuskuntayhtymälle 1.1.2011. Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungit yhdistivät ammatillisen koulutuksensa oppilaitosryhmittymäksi, joka sai uuden yhteisen nimen Ammattiopisto Livia. Livia käsittää kolme opistoa: Kalatalous- ja ympäristöopisto, Maaseutuopisto ja Sosiaali- ja terveysopisto. Näistä Maaseutuopisto toimii Tuorlan alueella.

Lue koko Tuorlan historia aikajanalta 1300-2000 täältä >>

Museoviraston kuvaus alueesta >>