1300- ja 1400-luvut

Kaarinan pitäjässä sijaitseva Hulkkion kylä asutettiin ilmeisesti 1200–1300 -lukujen vaihteessa. Kylän asukkailla arvellaan olleen ulkoalueita Tuorlan mailla, vaikka siellä ei vielä silloin ollut vakituista asutusta.

Kartanon nimet Hulkkis-Tuorla ja Tuorla Hulkkiksessa esiintyvät eräissä historiallisissa asiakirjoissa. Ei ole kuitenkaan varmuudella voitu osoittaa, että olisi kyse nykyisestä Tuorlasta

1500-luku

Ensimmäinen varma maininta Tuorlasta löytyy vuodelta 1515. Silloin Tuorla toimi todennäköisesti piispantilana. Kaarinassa oleva Kuusiston piispanlinna rakennettiin 1300-luvulla, mistä lähtien katolisen kirkon mahti vahvistui koko Suomessa. Tuorla mainitaan piispan karjatilana, mutta pääasiassa tilan tuotto tuli rukiin ja kauran sekä papujen viljelystä. Metsää tilalla ei ollut paljon eikä kalastusoikeuttakaan, sillä tila ei vielä ulottunut merenlahteen saakka. Asiakirjoista käy ilmi, että jo tuolloin Tuorlassa oli mylly. Peltopinta-alaa oli kuitenkin vain keskimäärin 3,5 – 5 hehtaaria. Muista rakennuksista ei ole säilynyt tietoja.

Kustaa Vaasa oli aloittanut v. 1527 katolisen kirkon valta-aseman heikentämisen. Vuoteen 1570 mennessä Varsinais-Suomessa oli kirkon lähes koko maaomaisuus siirretty kruunulle. Läänityksen haltijoina mainitaan mm. Hartvik Henrikinpoika, jonka Kaarle Herttua mestautti Turun torilla kuningas Sigismundin kannattajana 1599.

1600-luku

Tällä vuosisadalla kartanolla oli peräti yhdeksän eri omistajaa. Sabelfana-suku aloitti läänityksenhaltijana v. 1602, mutta jo vuonna 1641 tila myytiin. Tuorla palautui kuitenkin takaisin kruunun omistukseen isossa reduktiossa vuonna 1683. Kymmenen vuoden kuluttua tilasta tehtiin ratsutila, jonka osti kauppias Martti Arp Turusta. Arpin perheen omistuksen aikana elämä tilalla jatkui seuraavaan vuosisataan ilman mitään suuria muutoksia.

1700-luku

Viljelykset olivat melko heikossa kunnossa ja osa rakennuksista oli päässyt rappeutumaan johtuen kuningaskunnan käymien sotien aiheuttamasta rasitteesta. Eräiden tietojen mukaan vuosisadan lopulla Tuorlan mailla toimi vanutuslaitos, minkä toiminta ilmeisesti loppui kohta seuraavan vuosisadan alussa.

1700-luvulla Tuorlan maita oli kahdella eri omistajalla, mutta päätila säilyi vuoteen 1774 Arppein suvulla.

Bremerin kauppiassuvun aika alkoi 1776, jolloin rappeutumaan päässeitä rakennuksia alettiin korjata. Jakob Bremer ja hänen puolisonsa Ulrika Salonius tukivat merkittävällä tavalla varattomia opiskelijoita. Heidän jälkeläisistään Fredrika Bremer tunnetaan kirjailijana ja innokkaana naisasialiikkeen edustajana Ruotsissa, minne hän muutti jo lapsena.

1800-luku

1800-luku oli Tuorlan loistokkainta aikaa. Omistajasuvut olivat rikkaita, minkä ansiosta viljelyksiä laajennettiin ja maaomaisuus kasvoi.

Leskeksi jääneen Vendla Gustava von Willebrandin toimesta rakennettiin suuri osa Tuorlan vanhoista säilyneistä rakennuksista. Viljamakasiinin tuuliviiri ilmoittaa rakentamisajankohdaksi vuoden 1815. Päärakennuksen keskiosa on perimätiedon mukaan 1600-luvulta. Vuonna 1818 se päällystettiin tiilellä ja rakennukseen lisättiin yksikerroksiset siivekkeet molempiin päihin. Vuosisadan lopulla rakennukseen liitettiin pohjoissivun ulkonema.

Myös tiilestä rakennetun, rapatun yksikerroksisen Voutilan rakennutti vapaaherratar von Willebrant. Rakennuksessa on ollut tilan konttori, leipomo, meijeri, tilanhoitajan asunto sekä työväen asuntoja. 1800-luvun lopulta vuoteen 1906 rakennuksessa toimi säilyketehdas, joka valmisti säilykkeitä Venäjän sotavoimien käyttöön.

Kreivi August Armfelt oli rakennuttanut uuden myllyrakennuksen noin vuonna 1870 erään vanhan jalkamyllyn paikalle. Myllytoiminta osoittautui kannattavaksi ja oli tuottoisinta 1900-luvun taitteessa.

Metsänhoitaja Alfred Mikael von Haartman omisti kartanon vuosina 1874-1898 ja hänen aikanaan Tuorlaan liitettiin useita tiloja.

Vuosina 1885-1908 tilalla toimi 2-vuotinen maanviljelyskoulu. Käyttöön oli varattu kaksi rakennusta (asuntola ja koulurakennus). Samaan aikaan toimi myös tyttöjen puutarhakoulu ja Suomen ensimmäiset tarkastuskarjakkokurssit. Täällä on myös käytetty Suomen ensimmäistä lypsykonetta. Syy koulun lopettamiseen v. 1908 oli Tuorlan joutuminen kauppakapulaksi ja omistajien tiheä vaihtuminen.

1900-luku

1910-luvulla Kuninkaanniitty-niminen neljännes Blankasin perintötilasta liitettiin Tuorlaan. Näin saatiin tilan rajat ulottumaan merenrantaan.

Omistajat vaihtuivat tiheään 1900-luvun alussa, eikä elämä vakiintunut ennen kuin kunnallisneuvos Akseli Haikio osti tilan 1924. Hänen aikanaan arkkitehti Erik Bryggmanin johdolla kunnostettiin mm. päärakennus ja eläinrakennusyhdistelmä, joka sijaitsi nykyisten oppilasasuntojen paikalla. Haikio viljeli tilaa 20 vuotta ja lahjoitti sen vuonna 1944 Turun yliopistolle. Haikion toivomuksesta Tuorlaan perustettiin vuonna 1946 sen historian toinen kaksivuotinen maanviljelyskoulu. Vuonna 1972 yliopisto kuitenkin luopui tilasta. Turun yliopisto oli alkanut rakentaa Tuorlan Laukkavuorelle tähtitieteellisoptista asemaa vuonna 1950, mikä valmistui 1958. Ensimmäisenä esimiehenä toimi akateemikko Yrjö Väisälä.

Vuonna 1974 Suomen valtio osti Tuorlan tilan ja jo saman vuoden syksyllä tilalla aloitti Tuorlan historian kolmas maanviljelyskoulu. Yksivuotinen puutarhakoulu päätettiin aloittaa vuonna 1977 ja saman vuosikymmenen lopulla valmistuivat kaksi vanhinta kasvihuonetta.

1980-luvulla alkoi voimakas laajennusvaihe. Uusi koulurakennus, asuntoloita, kaksi kasvihuonetta ja kotieläinrakennus rakennettiin laajenevan koulutustoiminnan tarpeisiin.

1993 Tuorlaan liitettiin Paimion metsätalousoppilaitos ja nimi muutettiin Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitokseksi.

Tuorlan Majatalon toiminta käynnistyi vuoden 1999 keväällä. Kahvila-ravintolan lisäksi kokonaisuuteen kuuluu puoti ja majoitustoimintaa. Nykyään Majatalo toimii itsenäisenä osakeyhtiönä.

2000-luku

Nykyisin Tuorlan maatilan kokonaispinta-ala on yli 300 hehtaaria, josta viljeltyä peltoa on 160 hehtaaria. Lasinalaisviljelmän pinta-alaa on 3500 m².

Vuoden 2009 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän omistivat Kaarinan ja Paimion kaupungit.  Vuonna 2012 aloitti toimintansa Peimarin koulutuskuntayhtymä, joka yhdisti Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen, Kaarinan sosiaalialan oppilaitoksen ja Paraisten kalakoulun toiminnan. Tuorlassa toimiva yksikkö on Maaseutuopisto Livia.

Tuorlan alueella toimi vuoteen 2019 saakka myös Turun yliopiston alainen Tuorlan observatorio, jossa työskenteli jopa 40 henkeä. Vuonna 2008 observatorion yhteyteen avattiin Tuorlan planetaario.

Alkuvuonna 2020 yliopisto luopui observatorioalueen omistuksen ja se siirtyi Tuorlan Tähtitornit Oy:n omistukseen.

Tuorlan alueen kehitys jatkuu eri toimijoiden yhteistyönä. Alue on Kaarinan kaupungin merkittävin matkailukohde, jossa vierailee vuosittain noin 45 000 henkeä.

Esitteen on eri lähteistä koonnut:
Tuorlan Majatalo Oy