Tuorlan alue
Tuorlan Majatalo sijaitsee ainutlaatuisessa ympäristössä osana Tuorlan kartanoa, jonka tiedetään olleen olemassa jo keskiajalla. Nykyään Tuorlan Majatalo toimii Ammattiopisto Livian alueella. Tuorlan maaseutuoppilaitoksen alue on listattu Museoviraston toimesta Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.
Tuorlan alueella toimii myös Avaruuspuisto Väisälä, entinen Turun yliopiston observatorio.
Sijainti Kuninkaantien varrella
Tuorlan kartano sijaitsee Piikkiönlahden pohjoisrannalla Suuren Rantatien eli Kuninkaantien varrella. Kartanon päärakennus on rakennettu maaston korkeimmalle kohdalle perimätiedon mukaan 1600-luvulla. Rakennuksen vanhinta kaksikerroksista osaa reunustavat yksikerroksiset siivet, jotka on rakennettu 1810-luvulla. Päärakennusta on uudistettu arkkitehti Erik Bryggmanin johdolla 1929.
Suuren Rantatien etelälaidalla sijaitsevan muurimaisen seinämän sisällä ovat talouspihan rakennukset, joiden yhtenäinen arkkitehtoninen asu on 1800-luvun alkupuolelta. Puistossa sijaitsee samoin 1800-luvun alkupuolella valmistunut viljamakasiini. Vanhan rakennusryhmän eteläpuolelle on rakennettu 1980-luvulla maaseutuoppilaitoksen uusi koulurakennus, asuntoloita ja talousrakennuksia.
Tuorlan historia
Kartanon aikaa
Tuorlan kartano tunnettiin keskiajalla nimellä Hulkkis-Tuorla. Se on todennäköisesti ollut piispan karjatila eli osa Kaarinan Kuusistossa sijainnutta katolista piispanlinnaa. Kustaa Vaasa heikensi 1500-luvulla katolisen kirkon valta-asemaa, jolloin Tuorla siirtyi kirkon muun omaisuuden mukana kruunulle. 1600-luvulla Sabelfana-suvulle läänitetty tila palautettiin kruunun omistukseen isossa reduktiossa vuonna 1683, jonka jälkeen Tuorlasta tuli kruunun ratsutila.
Vuonna 1693 sen osti turkulainen kauppias Arp. Tuorla oli Arpin suvun hallinnassa vuoteen 1774, jolloin se siirtyi Bremerin kauppiassuvulle. Jakob Bremer oli aikansa merkittävimpiä kauppiaita ja teollisuudenharjoittajia. Puolisonsa Ulrika Saloniuksen kanssa he kunnostivat ahkerasti tilan rakennuksia. Jakob Bremerin pojantytär Fredrika Bremer ehti syntyä Tuorlassa ennen perheen siirtymistä Tukholman lähelle Årstan kartanoon. Fredrika Bremer oli kirjailija ja innokas naisasialiikkeen edustaja Ruotsissa.
1800-luku oli Tuorlan kartanon loistokkainta aikaa: omistajasuvut olivat varakkaita, viljelyksiä laajennettiin ja kartanon maaomaisuus kasvoi. Tuorlan kartanon keskeisin rakennuskanta rakennettiin maaherratar Wendla von Willebrandin ajalla 1810-luvulla.
1800-luvulla Tuorlassa elettiin loiston aikaa. Omistajasuvut olivat rikkaita, viljelysmaita laajennettiin ja maaomaisuus kasvoi. Leskeksi jääneen Vendla Gustava von Willebrandtin toimesta rakennettiin suuri osa Tuorlan vanhoista säilyneistä rakennuksista. Muun muassa pihapiirissä sijatseva korkea viljamakasiini on vuodelta 1815. Päärakennuksen keskiosa on 1600-luvulta. Vuonna 1818 se päällystettiin tiilellä ja siihen laajennettiin yksikerroksiset siivet. Vuosisadan lopulla päärakennusta laajennettiin entisestään pohjoispuolelta.
Myös tiilestä rakennetun, rapatun yksikerroksisen Voutilan rakennutti vapaaherratar von Willebrandt. Sama rakennus toimii nykyisin Tuorlan Majatalon päärakennuksena. Alunperin siinä sijaitsi tilan konttori, meijeri, tilanhoitajan ja työntekijöiden asunnot. 1800-luvun lopulta vuoteen 1906 rakennuksessa toimi säilyketehdas, joka valmisti säilykkeitä Venäjän sotavoimien käyttöön.
Maanviljelyskoulusta oppilaitokseksi
Tilalla alkoi toimia 1885 metsänhoitaja Alfred von Haartmanin perustama kaksivuotinen maanviljelyskoulu, jollaisia Suomeen oli perustettu jo 1840-1850-luvulla antamaan alkeisopetusta ja käytännön harjoitusta. Samaan aikaan tilalla toimi myös tyttöjen puutarhakoulu ja Suomen ensimmäiset karjakkokurssit. Koulun toiminta lakkasi 1908.
Vuodesta 1924 Tuorlan omisti kunnallisneuvos Akseli Haikio, joka oli perustamassa Turun suomalaista yliopistoa. Haikio lahjoitti kartanon 1944 Turun yliopistolle, joka perusti Tuorlaan uuden maatalouskoulun.
Tila siirtyi valtiolle 1974, jolloin Tuorlassa aloitti kolmas maanviljelyskoulu. Puutarhakoulun toiminta alkoi 1977.
Tuorlan maatalous- ja puutarhaoppilaitos ja Paimion metsäoppilaitos yhdistettiin 1993 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitokseksi, joka siirtyi Peimarin koulutuskuntayhtymälle 1.1.2011. Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungit yhdistivät ammatillisen koulutuksensa oppilaitosryhmittymäksi, joka sai uuden yhteisen nimen Ammattiopisto Livia. Livia käsittää kolme opistoa: Kalatalous- ja ympäristöopisto, Maaseutuopisto ja Sosiaali- ja terveysopisto. Näistä Maaseutuopisto toimii Tuorlan alueella.
Observatorio
Tuorlan alueella toimi vuosina 1952-2019 Turun yliopiston observatorio, missä tehtiin maailmanlaajuisesti tunnettua ja tunnustettua tutkimustyötä tähtietieteen alalla. Tuorlan observatoriolla toimii nyt Avaruuspuisto Väisälä, jossa on mahdollista katsoa planetaarioelokuvia, tutustua observatoriokierroksella mm. Suomen suurimpaan kaukoputkeen ja kalliotunneliin, sekä pitää kokouksia monipuolisissa tiloissa. Avaruuspuisto Väisälä vaalii observatorion perustajan Yrjö Väisälän tieteellistä perintöä ja alueen vanhoja rakennuksia. Yrjö Väisälä on yksi Suomen historian tärkeimmistä tiedemiehistä, jonka työhön mm. GPS-järjestelmä ja monet muut modernit keksinnöt perustuvat.
….
Tuorlan alueen kehitys jatkuu eri toimijoiden yhteistyönä. Alue on Kaarinan kaupungin merkittävin matkailukohde, jossa vierailee vuosittain noin 45 000 ihmistä.